Recent Posts

Archive

Tags

No tags yet.

Kokeilukulttuuri rohkaisee uralla eteenpäin


Miten pääsee vuoden tulokkaaksi? Tämä kysymys esitettiin minulle maaliskuun alussa Suomen Nuorkauppakamarien A-alueen palkintogaalassa, kun olin hetkeä aikaisemmin käynyt pokkaamassa kyseisen palkinnon vuonna 2017 tekemästäni toiminnasta. Sillä hetkellä en osannut vastata kysymykseen mitään järkevää, mutta ajatus jäi kytemään. Niin, miten?

Isoimpana tekijänä omalla kohdallani on ollut into oppia ja kehittää itseäni. Olen halunnut tutustua uusiin ihmisiin, verkostoitua, luoda kontakteja ja oppia jokaiselta tapaamaltani henkilöltä jotain uutta. Sama palo on ohjannut minua osallistumaan projekteihin, ottamaan vastuuta ja kyseenalaistamaan toimintamalleja. Olen heittänyt hullujakin ideoita ilmaan ja seurannut ihmeissäni, miten hyvässä porukassa sparraamalla niistä onkin hioutunut timantteja. Luotto siihen, että ystävät auttavat, jos kokeilussa tulee turpaan, on rohkaissut minua heittäytymään uusille aluevaltauksille.

Olisiko samaa intoa mahdollista saada myös työelämään? Niin, että työnteko itsessään olisi tekemisen arvoista eikä vain väline Audin, omakotitalon tai luksusmatkan saavuttamiseen? Yhä useampi kaipaa työhönsä luovuutta ja merkityksen tunnetta – sitä, että omalla tekemisellä on väliä. Useat ystäväni haaveilevat totaalisesta uramuutoksesta jollekin ihan toiselle alalle. Tällainen muutos vaatii kuitenkin suunnattomasti rohkeutta ja usein myös jonkun, joka kannustaa ja tönäisee oikeaan suuntaan.

Nuorkauppakamaritoiminta tarjoaa oivallisen alustan kokeilla ja harjoitella uusia taitoja. Itse olen esimerkiksi osallistunut useisiin koulutuksiin, joihin en olisi ilman kamaritoimintaa lähtenyt – kuinka moni muu hankintojen ammattilainen käy huvikseen opettelemassa myyntiä? Olen järjestänyt useita tapahtumia erikokoisille osallistujamäärille ja saanut arvokasta projektinhallintakokemusta, jota voin hyödyntää myös omassa työssäni.

Moni nuorkauppakamarilainen on heittäytynyt kamaritoiminnassa saadun rohkeuden myötä uudelle työuralle. Heistä on kuoriutunut esimerkiksi loistavia kouluttajia tai konsultteja, eli he tekevät työtä, jossa oman osaamisen arvostaminen ja itseluottamus ovat ensiarvoisen tärkeää. Itsekin vaihdoin työpaikkaa viime vuonna. Teen edelleen samankaltaisia töitä, mutta vähän eri twistillä. Saan uutta virtaa tekemiseen, kun pääsen opettelemaan ja ideoimaan uutta. Aina ei tarvitse tehdä radikaalia muutosta, joskus pieni tviikkaus riittää siihen, että työnteosta tulee taas mielekästä.

Sekä työ- että nuorkauppakamariuralla tekeminen ja saavutetut tulokset puhuvat puolestaan. Yhdessä tehden saavutetaan usein enemmän, kuin mistä alussa on osattu haaveillakaan. Mitään ei kannata tehdä pokaalin kiilto silmissä, etenkin kun se kiertopalkinto pitää luovuttaa vuoden kuluttua seuraavalle tekijälle. Henkinen pääoma on se, mitä hommasta jää lopulta käteen.

Milla Harju Varapuheenjohtaja 2018 Espoon Nuorkauppakamari


©2020 by Espoon Nuorkauppakamari.