top of page

Millaista on tulevaisuuden työ ja minkälaista osaamista se vaatii?


Viime talvena tätä kysymystä palloteltiin, kun pohdittiin ja hahmoteltiin Espoon Nuorkauppakamarin 50-vuotisjuhlavuotta projekti-illassa Original Sokos Hotel Tapiola Gardenissa. Siitä se ajatus sitten lähti: pian olinkin jo projektipäällikkönä järjestämässä Tulevaisuuden työ ja osaaminen -juhlaseminaaria.

Tapahtuma ajoittui syksyiseen keskiviikkoiltaan 10.10.2018. Toimivat puitteet tarjosi Ison Omenan kirjaston Stage - sopivasti Länsimetron saavutettavissa. Juhlaseminaarin avasi itseoikeutetusti kamarimme puheenjohtaja Sanna Raikaa valottamalla Espoon Nuorkauppakamarin 50-vuotista taivalta 1960-luvun lopusta tähän päivään.

Ensimmäisenä keynote-puhujana vuorossa oli Anu Moisio, joka toimii pääkaupunkiseudun kolmen suuren ammattikorkeakoulun eli Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen 3AMK-yhteistyön prosessijohtajana etsien työkseen vastauksia kysymykseen huomisen osaamistarpeista. Hän esitteli 3AMKin ja Sitran Ratkaisu 100-kilpailun voittaneen Headain yhteistyötä, jossa tekoälyn avulla kartoitetaan, minkälaista osaamista työelämä tarvitsee, jotta koulutussuunnittelusta saataisiin reaktiivisen sijaan proaktiivista.

Uuden ajan osaamisen rakennuspalikoita ovat muun muassa joustavuus, monialaisuus, modulaarisuus, osaamisperustaisuus sekä yhdessä kehittäminen. Tämänkaltaisella reseptillä korkeakoulut pyrkivät taklaamaan orastavaa osaamisvajetta sekä jopa osaajapulaa.

Toisessa keynote-puheenvuorossa sukellettiin Digital Workforcen Operations Manager Karri Lehmusvaaran johdolla ohjelmistorobotiikan mielenkiintoiseen maailmaan. Pohdittiin muun muassa sitä, mitä työtä jatkossa tekevät koneet, mitä ihmiset.

Digitalisaatio vähentää mekaanista rutiinityötä, jolloin resursseja vapautuu luovaan ajattelutyöhön tai esimerkiksi toiminnan taikka oman osaamisen kehittämiseen. Ohjelmistorobotit voivat korvata tietotyössä eri tutkimusten mukaan hieman yli kolmanneksesta vajaaseen puoleen ihmisten työmäärästä. Kehitys ei kuitenkaan ainoastaan syö työtä, vaan myös luo aivan uudenlaisia työtehtäviä. Emme välttämättä osaa vielä edes kuvitella, minkälaisia työnimikkeitä saattaa olla niinkin pian kuin vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

”Työ karkottaa luotamme kolme pahaa: ikävän, paheen ja puutteen”. Tällä Voltaire-sitaatilla alkoi viimeinen keynote-puheenvuoro, jonka piti Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä. Hän puhui teknologian työhön tuomasta murroksesta tuoden keskusteluun myös yrittäjyysnäkökulmaa.

Uudenlainen, kiihtyvällä tahdilla muuttuva työ edellyttää jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä. Erinomaisena esimerkkinä tarkoitusta palvelevasta oppimisympäristöstä mainittiin juuri nuorkauppakamaritoiminta.

Tilaisuuden kruunasi paneelikeskustelu seminaarin teemoista. Vähän turhan usein tulevaisuudesta ovat puhumassa nykyiset tekijät. Me ajattelimme asian toisin ja annoimme puheenvuoron tulevaisuuden osaajille ja johtajille: opiskelijoille. Panelisteina nähtiin Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n puheenjohtaja Marko Grönlund, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Mikhael Koufos sekä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen jäsen Silja Nurmi. Keskustelua virisi ja panelistit haastoivat ajatuksillaan niin toisiaan kuin yleisöä.

Miten tämä heijastuu johtamiseen?

Työn teknologisessa murroksessa ei kuitenkaan ole kyse teknologiasta, vaan ihmisistä, jotka tätä teknologiaa hyödyntävät ja siitä, miten he sitä hyödyntävät. Muuttuvat osaamistarpeet vaativat johtajilta ennakointia, minkä tueksi kaivataan työkaluja - kuten 3AMKin hyödyntämää tekoälyä. Uudenlaisen osaamisen ja jatkuvan oppimisen myötä osaamisen johtaminen on entistäkin olennaisempaa.

Johtajan tulisi ylläpitää kokeilukulttuuria: kannustaa yrittämään, rohkaista epäonnistumaan ja auttaa oppimaan. Mahdollistaa yksilön pyrkimykset täyden potentiaalinsa hyödyntämiseen ja ruokkia halua kehittää osaamistaan. Oppijakeskeisessä osaamisjärjestelmässä koko maailma, myös työpaikka, on oppimisympäristö.

Jani Mäntysaari Tulevaisuuden työ ja osaaminen -juhlaseminaarin projektipäällikkö Espoon Nuorkauppakamari


bottom of page